Kromaattinen aberraatio
Kromaattinen aberraatio (eli väriaberraatio tai värivirhe) tarkoittaa valokuvauksessa ilmiötä, jossa linssi ei kykene kohdistamaan kaikkia valon värejä (aallonpituuksia) täsmälleen samaan pisteeseen.Käytännössä tämä näkyy kuvassa ylimääräisinä värireunuksina (yleensä violetteina, sinisinä, vihreinä tai magentaa muistuttavina rajoina) kohteiden reunoilla. Ilmiö korostuu erityisesti tilanteissa, joissa on suuri kontrasti – esimerkiksi kun kuvataan puun oksia kirkasta taivasta vasten.Miksi se tapahtuu?Valo koostuu eri väreistä, joilla on eri aallonpituudet. Kun valo kulkee kameran lasisen linssin läpi, linssi taittaa eri värejä hieman eri kulmissa (aivan kuten prisma jakaa valon sateenkaaren väreihin).
- Sininen valo taittuu enemmän kuin punainen valo.
- Jos linssi ei pysty korjaamaan tätä eroa, eri värit päätyvät kameran kennolle hieman eri kohtiin, mikä aiheuttaa "epäterävän" värivirheen.
Kromaattisen aberraation kaksi tyyppiä:
Lateraalinen (poikittainen) aberraatio: Värivirhe näkyy sinertävinä tai kellertävinä reunuksina pääasiassa kuvan reuna-alueilla. Tämä ei häviä, vaikka muuttaisit kameran aukkoa, mutta se on helppo korjata jälkikäsittelyssä.
Aksiaalinen (pitkittäinen) aberraatio: Värivirhettä esiintyy koko kuva-alalla (myös keskellä), ja se näkyy usein silloin, kun käytetään erittäin suurta aukkoa (esim. f/1.4 tai f/1.8). Kohteen etupuolella olevat epätarkat alueet voivat muuttua purppuraisiksi ja taustalla olevat vihertäviksi. Tämä vähenee, kun valitset pienemmän aukon (suuremman f-luvun, kuten f/5.6 tai f/8).
Miten siitä pääsee eroon?
- Kuvankäsittelyssä: Nykyiset ohjelmat (kuten Adobe Lightroom, Photoshop tai ilmaiset vaihtoehdot) poistavat kromaattisen aberraation usein yhdellä klikkauksella ("Remove Chromatic Aberration").
- Kameran asetuksilla: Monet nykyiset digikamerat korjaavat virheen automaattisesti suoraan JPEG-kuviin, jos käytät kameravalmistajan omia objektiiveja.
- Aukkoa pienentämällä: Jos huomaat voimakasta värivirhettä, vaihda hieman pienemmälle aukolle (esim. f/2.8 -> f/5.6).
- Laadukkaammalla optiikalla: Kalliimmissa objektiiveissa käytetään erikoislasia (kuten ED- tai fluorittilinssit), jotka on suunniteltu minimoimaan tämä ilmiö.
Tässä on esimerkkejä siitä, miltä kromaattinen aberraatio näyttää valokuvissa.Kuvista huomaa selkeästi, kuinka kohteiden reunoille (kuten eläimen turkkiin, puunoksiin tai veneen maston vaijereihin) muodostuu häiritsevä violetti, magenta tai sinivihreä värireunus. Ongelma korostuu juuri niissä kohdissa, joissa tumma kohde rajautuu erittäin vaaleaa tai kirkasta taustaa vasten. Esimerkkikuvissa näkyy myös eron huomattavuus ennen digitaalista korjausta (Strong CA / Uncorrected) ja sen jälkeen (Corrected).